Recent Posts

Archive

Tags

No tags yet.

Kysymyksiä API-talous 101 -kirjasta Tietoasiantuntija-lehdessä

Kirjoittaja Olli Nylander, alkuperäinen artikkeli ilmestyi Tietoasiantuntija 4/2018 -lehdessä


API on muutakin kuin ohjelmistorajapinta

Tein jokin aika sitten arvion kirjasta API-talous 101 (AlmaTalent 2018), jonka kirjoittajina ovat Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen ja Mika Honkanen. Kirja oli oivallista luettavaa ja antoi monipuolisen kuvan, mitä kirjainten API takana piilee. Minulle jäi kuitenkin itämään muutama kysymys, joihin halusin vastauksia. Yksi kirjoittajista, Marjukka Niinioja, lupautui vastaamaan mitä ihmettä tämä API oikein on.


API-talous 101 -kirjassa API määritellään seuraavasti:"Ohjelmistorajapinta, jonka avulla eri sovellukset voivat jakaa tietoa, toiminnallisuutta ja muita resursseja toisten kanssa. API voi olla REST API eli sitä voidaan käyttää internetissä ohjelmointikielestä riippumatta tai se voi olla tietyn ohjelmointikielen ja-tai -kirjaston rajapinta." Marjukka korosti minulle, että tämä ensimmäinen virke on ratkaiseva. Voitaisiin sanoa, että kyse on ajattelutavan tai organisaatiokulttuurin muutoksesta. Onhan niin monen organisaation ytimessä tieto. Itse asiassa kirjan kirjoittajat halusivat piirtää APIsta laajemman kuvan, kuin tyytymällä pelkästään IT-lähtöiseen ahtaaseen käsitteeseen ”ohjelmistorajapinta”. Kyse on liiketoiminnan vallankumouksesta, josta oli pakko kuulla lisää.






Miksi API saattaa aikaansaada liiketoiminnan vallankumouksen?


Tärkeätä on ymmärtää, että kyse on laajemmin API-taloudesta, joka ei ole vain alustataloutta. Kirjan mukaan “rajapintoja voidaan käyttää sisäiseen tehostamiseen tai tarjota eri liiketoimintamalleilla. Jos kilpailijasi tarjoaa (tai on pakotettu tarjoamaan) rajapintoja, on voittava kehittäjäkokemus rajapintojen käyttöönotossa merkittävä kilpailutekijä. Rajapintojen ”pakkoavaus” saattaa kohdata liiketoimintamalliasi milloin tahansa. Näe se mahdollisuutena. API mahdollistaa vuorovaikutuksen alustatalouden toimijoiden kanssa. Rajapintoja hallinnoimaan tarvitaan koko yritys. Rajapinnat ovat teknologia, joka vaikuttaa liiketoimintamalleihin.”


Kirjoittajat määrittelevät API-talouden seuraavasti: “API-talous tarkoittaa, että yritys hyödyntää toisilla organisaatioilla olevia resursseja (esim.data tai toiminto) tehokkaasti ja nopeasti tuottaakseen lisäarvoa omille asiakkailleen. Hyödyntämisessä rakentamispalikoita ovat omat ja toistensa tarjoamat julkiset rajapinnat (maksulliset tai ilmaiset) sekä kehittäjäyhteisöt, joita hyödyntämällä yritys pystyy vastaamaan nopeammin muuttuviin ja ennakoimattomiin asiakastarpeisiin. API-taloudelle luonteenomaista on kilpailu sovelluskehittäjien suosiosta ja ensisijaisina asiakkaina pidetään sovelluskehittäjiä. Toisin sanoen tarjotaan palveluita yrityksiltä kehittäjille (Business-to-Developers, B2D).”


Kysyin Marjukalta hyviä esimerkkejä API-talouden ajatustapojen toteutuksista. Julkiselta puolelta löytyy uusi liikennepalvelulaki. Liikkuminen nähdään tässä palveluna, jossa eri liikennemuodoista voidaan muodostaa matkustajan kannalta matkaketjuja. Rajapintojen avaaminen eri toimijoiden kesken mahdollistaa kaikkien osapuolten kannalta uusia matkapalveluita. Pankkiala kokonaisuudessaan on toinen oiva esimerkki rajapintojen avaamisesta ja koko pankkialan liiketoiminnan murroksesta. Tästä nousi esille seuraava kysymykseni.


Eikö se ole koko yrityskulttuurin muutosta ja miten?


Koska tieto on tällaisen yrityskulttuurin muutoksen ydin, on sen oltava sisällöltään oikein. Tämähän on tuttu

asia myös tietojohtamisen kannalta. Tiedon jalostusprosessi on keskeinen osa API-talouden onnistumista. Tieto on saatava nopeasti, tehokkaasti ja mahdollisimman virheettömästi kaikkien saataville koko yrityksessä. Vanhat luutuneet ja siiloutuneet organisaatiorakenteet pitää purkaa tai ainakin kyseenalaistaa. Esimerkiksi tiedon kerääminen on saatettu suunnitella tietystä sisäisestä lähtökohdasta ja tieto on säilötty johonkin tietojärjestelmään, jossa sen käyttäjät ovat olleet oman talon väkeä ja tienneet, miten se on kerätty ja mitä virheitä siihen voi sisältyä, eikä kaikkea tietoa ole edes tallennettu järjestelmään. API-taloudessa tiedolle tuleekin yhtäkkiä uusia käyttäjäryhmiä, sen täytyy syntyä ja jalostua nopeammin ja olla varmasti oikein ja muodossa, jota muutkin ymmärtävät. Tarvitaan siirtymistä projektijohtamisesta tuote- ja palvelujohtamiseen, palvelumuotoilua, asiakaslähtöistä ajattelua ja palvelulogiikan tuomista yrityskulttuuriin. Tarvitaan muutosjohtamista. Sama murros kohtaa myös julkista hallintoa. Siellä vaan kannustimet ovat hieman toiset kuin yritysmaailmassa.


Entä tämä ekosysteemi? Miten perinteinen kilpailukulttuuri tähän reagoi?


API-talous ei ole vain organisaation sisäistä muutosta, valistaa Marjukka. Kyse on laajemmin eri organisaatioiden välisestä toimintamuutoksesta. Organisaatioiden välille rakentuu ekosysteemejä, joissa kaikki osapuolet voivat olla voittajia. Ekosysteemit ovat digitaalisen liiketoiminnan uusi kivijalka ja eri toimijoiden APIt ovat asiakaslähtöisten palvelujen ydin: ”APIt ovat uudenlainen mahdollistava tekijä, jolla resursseja voidaan käyttää joustavasti ja monipuolisesti synnyttämään uudenlaisia tarjoamia.”

Uusi yhteinen liiketoimintamalli mahdollistuu alustatalouden avulla, joka kirjassa määritellään seuraavasti: “Alusta on käyttäjien ja tuottajien vuorovaikutuksen mahdollistava ja alustan ulkopuolisia resursseja hyödyntävä ja niistä liiketoimintaa tekevä ratkaisu, usein digitaalinen. Alustatalous perustuu dynaamisiin, monen osapuolen innovaatioyhteistyöhön ja innovaatioiden vaihdannan markkinapaikkoihin, joilla on mahdollista saavuttaa laajamittaisia ja nopeasti skaalautuvia verkostovaikutuksia.” Esimerkkinä alustataloudesta ovat monikansalliset yritykset, esimerkiksi ns. GAFA-yritykset (Google, Apple, Facebook, Amazon).




Entä, jos rajapinnat ovatkin suljettuja?


Itse asiassa rajapintoja on ja voi olla useanlaisia – täysin avoimista julkisesti saatavilla olevista maksuttomista palveluista sisäisiin API-palveluihin. APIlla voi olla monenlainen rooli liiketoiminnassa. Edelleen suljetut rajapinnat ovat yleisimpiä. Niitä esiintyy niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa. Ohjelmistotuotteen – kuten esimerkiksi ERP-järjestelmät ja asianhallintajärjestelmät – rajapinnat voivat olla tuotteen valmistajan näkökulmasta avoimia, mutta koska järjestelmät ovat sisäisessä käytössä, asiakasorganisaation näkökulmasta samat rajapinnat ovatkin sisäisiä. Avoimia rajapintoja on tarjolla hyvin eri tarkoituksiin mm. valuuttakursseihin, puheentunnistukseen, kuvantunnistukseen jne. Muun muassa näihin rajapintoihin voi tutustua Marjukan kehittämällä maksuttomalla API-talous -kurssilla.


Onko SWOT-analyysiä tai riskianalyysiä tehty?


Viimeisin kysymykseni liittyi API-talouden uhkiin, mahdollisuuksiin ja riskeihin. Marjukan mukaan meillä eikä muuallakaan ole tehty systemaattista SWOT-analyysiä tai riskianalyysiä API-taloudesta. Marjukka nostaa kirjasta esille usein mainitut hyödyt (nopeampi ja kustannustehokkaampi palvelukehitys, hajautettu arkkitehtuuri ja organisaatio). Kirjassa otetaan myös kantaa useisiin riskeihin ja niiden välttämiseen, kuten siihen, että kilpailijat tekee APIt ja tekeen ne paremmin; lainsäätäjä vaatii rajapintoja tai että kehittäjäkokemusta ei huomioida, eikä kukaan halua käyttää rajapintojasi. Toki kirjassa käsitellään myös teknisiä ja organisatorisia riskejä, tietoturvasta arkkitehtuurin hallittavuuteen ja henkilöstön osaamiseen.



Olli Nylander, Senior Advisor, Citrus Solutions Oy, toimituskunnan jäsen


Marjukka Niinioja, Founding partner, Osaango Oy, yksi API-talous 101 -kirjan kirjoittajista. Marjukka konsultoi ja kouluttaa API-kehitystä ja API-taloutta yli 10 vuoden kokemuksella. Lisätietoa koulutuksesta www.apieconomy.info