12 Kohtaamisia Canvaksen äärellä

Luku 12 twitter.png

Marjukka Niinioja

​

”Feelings, nothing more than feelings…” Kappale on vanhempi kuin minä, mutta jostain syystä varsin osuva ja soi päässäni aina aloittaessani uuden asiakkaan kanssa API-strategian tekemisen. Varoitan  jo etukäteen, että tässä luvussa käsittelen paljon APIen ja niiden kehittämisen herättämiä tunteita. Tunteet ja aiemmat käsitykset rajapinnoista vaikuttavat olevan suurin kynnys, jonka yli organisaation pitää päästä kehityksessään.

 

Yhteenveto

 

Eräs asiakas oli vakuuttunut, että heille ei mitään  canvas-kalvopohjia tuoda. ”Ei järjestelmädokumentaatio voi olla kalvoissa, ei etenkään värityskirjan näköisissä. Ei sitä niin voi säilyttää.”

​

On totta, että kalvot eivät ole kätevimpiä ylläpitodokumentaation kannalta, mutta se ei olekaan näiden canvasten tarkoitus. Niiden on tarkoitus toimia

 

  • yhteistyön, kommunikaation ja ideoinnin välineinä

  • antaa eri taustoilla oleville henkilöille välineet yhteistyöhön ja yhteinen kieli

  • auttaa liiketoimintaa kiinnostumaan asiasta, joka vaikuttaa tekniikalta, mutta on keskeinen osa liiketoimintamallia: kuinka avoimia ollaan, kuka omistaa asiakaskokemuksen, keiden kumppaneiden kanssa tehdään yhteistyötä ja kenen resursseja käytetään

  • antaa tietohallinnolle parempi näkyvyys liiketoiminnan tarpeeseen ja välineet ohjata sitä hyödyntämään teknologian tuomat mahdollisuudet¨

  • tuoda keskusteluun kulujen sijaan myös tulot ja muut liiketoimintahyödyt, jotta ”business case” oikeasti saadaan muodostettua.

​

Vinkki: luvussa mainittuihin kalvopohjiin, canvaksiin ja yhteen liiketoimintalähtöiseen ja yhteistyötä korostavaan API-kehtysmenetelmään voit tutustua täällä.

​

Kiinnostuitko?